Näyttelyarkisto-2017 Näyttelyarkisto-2017

Oi Maamme! 9.6.-16.9.2017

Oi maamme! -näyttely haastaa pohtimaan suhdetta 100-vuotiaaseen Suomeen. Sen ytimen muodostavat lyhytelokuvat, jotka kommentoivat suomalaisuuden myyttiä, mennyttä ja nykyisyyttä. Lyhytelokuvat pohjautuvat Ylen nostalgisiin vanhoihin filmeihin, joista taiteilijat Mika Taanila, Sami van Ingen ja Timo Wright sekä taiteilijaryhmä Tehonrakentajat ovat tehneet uusia teoksia. Samaan materiaalin ovat tarttuneet myös kansalaiset ympäri maan ja lopputuloksena on moniääninen kuva Suomesta ja suomalaisista.

Näyttely on osa Ylen itsenäisyyden juhlavuoden interaktiivista videotaideprojektia. Yle julkaisee osoitteessa yle.fi/oimaamme joka kuukausi vanhaa filmimateriaalia, josta kuka tahansa voi leikata omia lyhäreitä omilla välineillään. Sivuilta löytyvät myös ohjeet, sävellyspankki ja linkki äänitehosteisiin. Kaikki keinot ovat sallittuja: materiaalia saa käsitellä, tekstittää, dubata tai vaikka animoida miten ikinä taitaakin. Lopputulokset julkaistaan Yle Areenassa ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle, Yle.

Flooran päivät 18.3.-2.9.2017

Kevään aikana Kuopion taidemuseossa nähdään kukkaloistoa museon omista kokoelmista. Flooran päivät on näyttely, jossa värikkäät kukka-asetelmat, kimput ja niittykasvit hehkuvat runsaina ja monimuotoisina.

Esillä on nelisenkymmentä teosta suomalaisilta taiteilijoilta eri vuosikymmeniltä. Erityisen huomion näyttelyssä saavat kuopiolaisen Johan Fredrik Tuhkasen (1862-1944) kukkamaalaukset 1920- ja -30-luvuilta. Hän maalasi kotiympäristönsä kasveja;  krasseja ja voikukkia pihamaalla,  kukka-asetelmia ja kaktuksia ikkunalaudalla.

Ruusut, liljat ja orvokit ovat olleet kestosuosikkeja myös tämän päivän taiteilijoiden kukkakuvastossa,  josta esimerkkinä näyttelyssä  on mm.  Anna Kaarina Nenosen ja Johanna Koistisen teoksia. Perinteisten tekniikoiden ohella nähdään myös Kirsi Pitkäsen ja Kristiina Korpelan kukka-aiheisiavideoita.

Kukilla on ollut symbolisia merkityksiä taiteessa jo Antiikin ajoista lähtien. Myös kasvien kristillisellä symboliikalla on vahva perinne, esim. valkoinen lilja Neitsyt Marian puhtauden vertauskuvana on paljon käytetty. 1600-luvulla kukka-asetelmista tuli hollantilaisen taiteen erikoisuus, jonka suosio levisi muuallekin. Mutta 1800-luvulle tultaessa kukkataide katsottiin vähempiarvoiseksi lajityypiksi, jota pidettiin soveliaana naistaiteilijoille. Vuosisadan lopulla ranskalaisen ulkoilmamaalauksen ja impressionismin myötä kukat nousivat taas otollisiksi kuvauskohteiksi väriteorioita, tila- ja valovaikutelmia tutkittaessa. Claude Monet'n lumpeet ja Vincent van Goghin auringonkukat ovat länsimaisen taiteen klassikkoteoksia.

Dream 10.2.-28.5.2017

Dream-näyttely on seikkailu unien, unelmien ja mielikuvituksen maailmaan, jossa istutaan äänikaapissa, hoidetaan lintuja sairaalassa ja juhlamekko on tehty nenäliinoista. Näyttely rohkaisee irrottautumaan totutuista toimintatavoista ja ajattelumalleista ja heittäytymään sattumusten vietäväksi.

Unella ja unelmilla on tärkeä merkitys ihmisen elämässä. Uni on lepoa, mutta myös jotain mystisempää. Unessa kohtaamme maailman, joka on epäjohdonmukainen ja jossa kaikki on mahdollista. Myös unelmoidessamme haaveilemme asioista, jotka voivat tuntua mahdottomilta.  Kyky unelmoida vie eteenpäin. Unelmien kautta mahdotonkin voi toteutua.

Taide tarjoaa mahdollisuuden käsitellä unia ja alitajuntaa. Siitä tunnetuimpana esimerkkinä on surrealismi, joka toimi vastalauseena järkiperäiselle taiteelle. Myös tässä näyttelyssä liikutaan vapaana järjen  ja esteettisten sääntöjen rajoitteista, mielikuvitusta ja todellisuutta iloisesti sekoittaen. Teosten tunnelma vie unen ja unelmien maailmaan. Esillä on Kuopion taidemuseon kokoelmien teoksia 1980-luvulta nykypäivään niin suomalaisilta kuin ulkomaalaisiltakin taiteilijoilta. Mukana ovat mm. Eija-Liisa Ahtila ja Maria Ruotsala, Jean-Michel Alberola, Jukka Huhtala, Aarne Jämsä, Harri Larjosto, Silja Rantanen,  Risto Suomi, Katri Suonio, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Marianna Uutinen ja Tarja Wallius.

Pakkaspäivät 8.11.2016-11.3.2017

Pakkaspäivät on näyttely, joka kuvaa kylmän vuodenajan ankaruutta, mutta myös sen kauneutta, unohtamatta ihmistä talviympäristössä. Talvinen luonto on inspiroinut taiteilijoitamme 1800-luvulta alkaen ja pohjolan vuodenaikojen vaihtelu on tarjonnut taiteelle ehtymättömän aihepiirin. Hankien hohde ja lumipeitteiden muodot, kirkkaat talviyöt ja päivien valohämy ovat tuottaneet kansallisen taiteemme erityistä ja eksoottista kuvastoa.

Seitsemän jättiläistä 23.9.2016-28.1.2017

Näyttelyn keskiössä ovat taiteilijat, joita varten muu näyttelyprosessiin osallistuva koneisto on olemassa. Kuraattori, kuvanveistäjä Villu Jaanisoo, yhdistää seitsemän Kuopion Kuvataiteilijat ry. Ars Liberan taiteilijaa ja antaa tilaa heidän yksilöllisyydelleen.

Kuvanveistäjä Antti Immonen asettaa teoksensa ja itsensä ihmiskunnan jatkumoon, osaksi maailmankaikkeuden kiertokulkua. Timo Kokon teokset pohtivat installaation ja veistoksen olemusta materiaalien, materiaalittomuuden, tilan ja havainnoinnin kautta. Sami Korkiakosken ja Seppo Kääriäisen maalauksissa on läsnä intohimo maalaamiseen, viivaan ja väriin. Ulla-Mari Lindströmin Luonnontaiteellinen kokoelma kyseenalaistaa käsityksemme luonnosta ja lajeista sekä siitä mikä on mahdollista tai mahdotonta. Tiina Tanskasen neulanreikäkameralla toteutetuissa teoksissa käsitellään taiteilijan suhdetta metsään, joka on hänelle samanaikaisesti houkutteleva ja rauhoittava, mutta myös vieras ja pelottava. Johanna Väisäsen Austin Minin runkoon rakennetulla mediainstallaatiolla ajetaan Mazzano Romanosta Trevignanoon pitkin Italian maaseutua etsimässä kotia, onnea ja kauneutta.