Näyttelyarkisto 2016 Näyttelyarkisto 2016

Leena Mäki-Patola OX 8.11.-3.12.2016

Taiteilija Leena Mäki-Patolan (s.1956) installaatio OX käsittelee onnea, epäonnea ja sattumaa. Keramiikasta, esineistä, videoista ja äänistä rakentuvassa kokonaisuudessa on läsnä myös jatkuvuuden ja ikuisuuden teemat, johon äärettömyyden merkilläkin viitataan. Ristinolla-pelistä tuttu nolla on muuttunut ympyräksi eli jatkuvuuden symboliksi. Läsnä on myös jotain poistettua, yli ruksattua. Installaatio liittyy Leena Mäki-Patolan retrospektiiviseen näyttelykokonaisuuteen. Taiteilija on syntymäpäivä-juhlavuotensa aikana toteuttanut teoksia eri puolille Varkautta sekä näyttelyn Helsinkiin.

Kallavesj, Kallavesj 28.5.-29.10.2016

Kallaveden maisemissa, sen ulapoilla ja rannoilla laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!. Kuopiolaisten "kotiseutulaulu", Aaro Jalkasen sanoittama Kallavesj täyttää 100 vuotta.  Näyttely kuvittaa laulun tekstiä, pohjoissavolaista maisemaa ja elämänmenoa vesien äärellä. Esillä on idyllisiä järvinäkymiä sekä korkealta avautuvia vesistöpanoraamoja saarineen ja salmineen, unohtamatta satamaa ja kaupunkia Kallaveden kainalossa.

1800-luvun puolivälissä suomalaiseksi ihannemaisemaksi miellettiin korkealta nähty järvimaisema, jollaisia von Wright –veljekset maalasivat Kuopion ympäristöstä. Näyttelyssä tästä maisematyypistä on esimerkkejä eri vuosikymmeniltä. Mukana on myös Matti Karppasen kalatutkielmia sekä sotien jälkeisen kuopiolaisen taiteilijapolven kuvauksia kotikaupunkinsa rannoilta eri vuodenaikoina. Lisäksi esillä ovat Fridolf Weurlander, Ellen Thesleff, Anton Lindforss ja Unto Koistinen,  joiden mukaan Kallavettä halkovan Saaristokadun sillat ovat saaneet nimensä.

Kallavesj-laulun inspiroimana syntyi myös Kuopion tunnetuin patsas, Heikki Konttisen Veljmies, joka salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj. Rakastettu veistos Kauppatorilla kuvaa humoristisella tavalla pikkupoikaa suuren kalasaalin hämmästyttämä ilme kasvoillaan.

Vesi, ranta ja vene ovat olleet tärkeässä osassa jo kalevalaisessa tarinaperinteessämme, mutta varsinkin savolaiseen identiteettiin, kulttuuriin ja mielenmaisemaan nämä elementit kuuluvat edelleen. Alueen järvimaisemien rikkaus, vesillä liikkuminen ja rannoilla asuminen ovat aina määrittäneet itäsuomalaisen ihmisen luontosuhdetta.

KORU5 10.6.-10.9.2016

Kansainvälinen KORU5-näyttely on laaja ja korkeatasoinen katsaus tämän hetken korutaiteeseen. Perinteisesti korutaide on ollut osa muotoilua ja taidekäsityötä. Viime vuosikymmenten aikana nykykorun käsite on siirtynyt lähemmäksi kuvanveistoa ja nykytaidetta. Käytettävyyden sijaan korostetaan taiteellisia lähtökohtia. Myös materiaalit ja tekniikat eroavat perinteisistä koruista. Nykykorussa usein hyvin arkiset ja orgaaniset tai synteettiset materiaalit korvaavat arvometallit ja jalokivet.

Pelkän kauneuden sijaan nykykoruun voi sisältyä tunnelatauksia, kuten iloa, rakkautta, pelkoa, kipua tai aggressiota. Aihemaailma on laaja ja korun kantamat viestit ja symboliikka monitulkintaisia.

Korutaiteilija Helena Lehtinen, taideteollisuuden asiantuntija Katarina Siltavuori ja kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen ovat valinneet näyttelyyn yli 350 hakijan joukosta 51 korutaiteilijaa, jotka tulevat 44 eri maasta ympäri maailmaa. Suomesta on mukana kahdeksan taiteilijaa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Korutaideyhdistys ry:n kanssa.

Hummani hei! 26.1.-21.5.2016

Hevonen on yksi luomakunnan uljaimmista eläimistä ja se on inspiroinut taiteilijoita, kirjailijoita ja matkailijoita eri puolilla maailmaa. Hevonen esiintyy jo esihistoriallisissa luolamaalauksissa, ja taiteessa siitä onkin tullut yksi keskeisimpiä kuva-aiheita.

Taiteilijoita on kiehtonut hevosen kauneus, voima ja liikkeet.  Sen fyysisten ominaisuuksien ja anatomisten muotojen vangitseminen on tarjonnut haastavan ja samalla myös inspiroivan aiheen. Leonardo da Vinci piirsi yksityiskohtaisia tutkielmia hevosen lihaksista, impressionistit kuvasivat hevosia kilparadoilla ja 1900-luvun modernistit pelkistivät hevosen olemuksen muutamalla viivalla ja yksinkertaisilla muodoilla.

Usein hevonen on kuvattu ihmisen seurassa, tämän uskollisena toverina niin työssä, matkanteossa, metsästyksessä kuin taistelu- kuin kilpatantereillakin. Hevosia on kautta aikojen esiintynyt myös myyttien ja legendojen kuvastossa sekä sadun ja fantasian maailmassa. Tässä näyttelyssä eri toimissa kuvatut hevoset kohtaavat menneessä ja tämän päivän maailmassa.

Näyttely sopii lapsiperheille ja kaikenikäisille hevosten ystäville. Teokset ovat Kuopion taidemuseon kokoelmista.

My Silence, Hiljaisuuden ääni 12.2.-28.5.2016

Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Miltä teosten hiljainen ääni kuulostaa?

Näyttely on nimetty Mika Taanilan My Silence -videoinstallaation mukaan. Teos pohjautuu Louis Mallen elokuvaan Ilta Andrén kanssa. Teoksessa kaikki elokuvan kohdat, joissa on puhetta, on leikattu pois. Jäljellä ovat eleet, liikkeet, valo, kehonkieli ja henkilökemia.

Taanilan teoksen tavoin My Silence -näyttelystä on poistettu yksi elementti. Näyttely on riisuttu teksteistä. Teosten yhteydessä ei ole teoslappuja, joista katsoja saa tiedon teoksen nimestä, taiteilijasta tai ajoituksesta. Katsojalle ei avata teosten syntyyn vaikuttaneita tekijöitä eikä tarjota tulkintoja siitä, mihin yhteyteen ne ehkä liittyvät tai millaista sanomaa ne mahdollisesti kantavat. Jäljellä on olennainen eli taideteos ja lähtökohtana katsojan ja teoksen välinen kohtaaminen.

Näyttely on läpileikkaus Kuopion taidemuseon kokoelmiin 2000-luvulla hankituista nykytaiteen teoksista. Esillä on valokuva- ja videotaidetta, maalauksia, piirroksia sekä veistoksia. Mukana ovat mm. Ilkka Halso, Nanna Hänninen, Antti Immonen, Ari Kakkinen, Anne Koskinen, Anni Leppälä, Jaakko Niemelä, Pauno Pohjolainen, Riitta Päiväläinen, Heli Ryhänen, Jaakko Rönkkö, Riitta Rönkkö, Perttu Saksa, Jyrki Siukonen, Anne Tompuri, Mika Taanila ja Jan Kenneth Weckman.