Näyttelyarkisto 2015 Näyttelyarkisto 2015

Anita Snellman 9.10.2015-30.1.2016

Anita Snellmanin (1924-2006) retrospektiivinen näyttely esittelee värejä rakastaneen, suurella intohimolla ja tunteella työskennelleen taiteilijan monipuolista tuotantoa.

Anita Snellman valmistui Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1948, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Tukholmassa ja Pariisissa. Hänen taiteellinen läpimurtonsa tapahtui Helsingin taidehallin Nuorten näyttelyssä vuonna 1953. Nuori taitelija maalasi ahkerasti ja raivasi itselleen tilaa Suomen sotien jälkeisessä taide-elämässä.

Sielunmaisemansa Snellman löysi kuitenkin Espanjasta Ibizan saarelta, jonne hän muutti vuonna 1955. Ibiza merkitsi vapautta, inspiraation lähdettä ja työrauhaa sekä valoa ja hehkuvia värejä, jotka valtasivat hänen yhä suuremmiksi käyvät maalauskankaansa. Alkuaikoina hän maalasi yhteiskunnallisesti osaaottavia, tummasävyisiä henkilökuvia Ibizan kaupungin asukkaista. Maaseudulle siirryttyään välimerellinen valo, paratiisimainen ympäristö ja pittoreski maalaiselämä laajensivat hänen ilmaisuaan rohkeammaksi ja värikkäämmäksi. Myös maailmankaikkeuden teemat linnunratoineen ja tähtitaivaineen saivat monumentaaliset tulkinnat. Erityisen kiinnostavaa Snellmanin tuotannossa on runsas omakuvien osuus koko uran varrelta.

Ollessaan välillä Suomessa Snellmanilla oli opetustehtäviä ja runsaasti näyttelytoimintaa. Kuopiossa 1960-luvulla olleista näyttelyistä ja paikallisten ystävien välityksellä hänen teoksiaan päätyi moniin kuopiolaiskoteihin. Näyttelyssä onkin mukana edustava valikoima maalauksia kuopiolaisista yksityiskokoelmista.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Anita Snellmanin säätiön kanssa, asiantuntijana taidehistorioitsija, FM Leena Ahtola-Moorhouse. Suurin osa teoksista on säätiön kokoelmasta. Näyttelyn yhteydessä on saatavissa Leena Ahtola-Moorhousen toimittamaa ja Anita Snellmanin säätiön julkaisemaa kirjaa, joka valottaa taiteilijan elämää ja uraa monesta näkökulmasta runsaan kuvituksen kera.

Viivan viemät. Piirustuksia Leonardo Da Vilhun kokoelmasta 11.9.2015-16.1.2016

Vilhu eli taiteilija Risto Vilhunen on tunnettu taiteen kerääjä. Huolestuttuaan piirustustaidon heikkenemisestä hän ryhtyi keräämään taidekokoelmaa, "piirustustaiteen geenipankkia".

Vilhu hankki teoksia ostamalla ja vaihtamalla niitä omiin tauluihinsa. Taiteilijat myös lahjoittivat teoksiaan, mikä kertoo heidän arvostuksestaan kokoelmaa kohtaan. Lyhyessä ajassa merkittäväksi ja mittavaksi kasvanut kokoelma on osoitus Vilhun intohimoisesta suhtautumisesta taiteeseen.

Nopeasti kasvavaa kokoelmaa varten Vilhunen perusti Leonardo Da Vilhun säätiön vuonna 1992. Viisi vuotta myöhemmin kokoelma talletettiin Kuopion taidemuseoon. Säätiön toiminnan ylläpito osoittautui tarpeettomaksi Vilhun kiihkeimmän taidekeräämisen laannuttua. Säätiön toiminta päättyi 2010, jolloin Vilhu lahjoitti kokoelman Kuopion taidemuseolle. Kokonaan hän ei taiteen hankkimista ole jättänyt. Kokoelma kasvaa yhä Vilhun tekemillä hankinnoilla. Tällä hetkellä Kuopion taidemuseossa on noin 3 500 Leonardo Da Vilhun kokoelmaan kuuluvaa teosta. Piirustuksia on luetteloitu 1126.

Viivan viemät -näyttely keskittyy kokoelman ytimeen, suomalaisten taiteilijoiden piirustuksiin 1800-luvulta 1900-luvun loppuun. Näyttelyn vanhimpiin teoksiin kuuluvat piirrokset Magnus ja Ferdinand von Wrightiltä, Gunnar Berndtsonilta, Berndt Lindholmilta ja Hjalmar Munsterhjelmilta. Rakastettuja 1800-1900 -lukujen taitteessa vaikuttaneita naistaiteilijoita näyttelyssä edustavat Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt ja Maria Wiik. 1930-luvun taiteesta esillä ovat mm. Tove Jansson, Unto Pusa ja Sam Vanni. Lisäksi näyttelyssä on teoksia Outi Heiskaselta, Antti Ojalalta, Tapani Raittilalta, Kain Tapperilta, Rafael Wardilta ja monelta muulta tunnetulta suomalaiselta taiteilijalta.

LEONARDO DA VILHU Risto Vilhunen 70 vuotta. 13.5.-26.9.2015

Risto Vilhusella, Leonardo Da Vilhulla, on satanen lasissa. Hän on intensiivinen persoona kaikessa, mihin ryhtyykin. 70 vuotta täyttävän kompromissittoman renessanssiruhtinaan värikäs ja monipuolinen ura on esillä Kuopion taidemuseon kesänäyttelyssä.

"Vilhun" työskentelyä ohjaa intohimo, oli se sitten taiteen tekeminen, taiteen ja antiikin kerääminen, hiihtäminen, marjastaminen tai sienestäminen. Hän on suorasuu, joka näkyy ja kuuluu kauas. Kuopiolaissyntyinen taiteilija sai kimmokkeen uralleen Kuopion kansalaisopistosta, jonka jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Suomen Taideakatemian kouluun. Värikkäät pop-taiteen teokset nostivat Vilhun kuuluisuuteen 1960-luvulla. 25-vuotiaana hän voitti Alkon seinämaalauskilpailun, jonka jälkeen hän ryhtyi Leonardo Da Vilhuksi, perusti veistospuiston Vantaalle ja kokosi mittavan taidekokoelman.

Vilhu on toteuttanut luovuuttaan niin maisemamaalauksen, sarjakuvataiteen kuin mosaiikkien ja julkisen taiteen parissa. Vilhu tunnetaan myös intohimoisena ikoneiden, antiikin ja taiteen kerääjänä. Mittavan taidekokoelmansa hän lahjoitti Kuopion taidemuseolle vuonna 2010. Leonardo Da Vilhun kokoelmasta koottu suomalaisten piirtäjien näyttely avautuu Kuopion taidemuseossa syksyllä 2015.

Juhlanäyttely on läpileikkaus taiteilijan monipuolisesta tuotannosta. Se on koottu taiteilijan omistuksessa olevista, yksityiskokoelmiin kuuluvista sekä Keravan, Kuopion, Lapinlahden ja Vantaan taidemuseoiden ja Nykytaiteenmuseo Kiasman kokoelmien teoksista.

Perhekuvia. Pekka Halonen 150 vuotta 20.3.-29.8.2015

Pekka Halonen (1865-1933) kuuluu Suomen taiteen kultakauden suuriin mestareihin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään. Juhlavuoden kunniaksi Kuopion taidemuseo on koonnut pienimuotoisen näyttelyn, jossa taiteilijaa esitellään perheen näkökulmasta , taiteellisten sisarustensa ja läheistensä seurassa. Isoveljensä rinnalla esillä on myös Antti Halosen ja "Pikku-Kalle" Halosen teoksia.

Suomalaisen luonnon ja kansan rakastettu kuvaaja Pekka Halonen syntyi taiteellisesti lahjakkaaseen sukuun Lapinlahdella. Pekka oli suvun ensimmäinen ammattitaiteilija. Hän ohjasi taideopintojen pariin myös sisaruksiaan ja serkkujaan. Pekka oli ensimmäisiä suomenkielisiä, talonpoikaistaustaisia opiskelijoita Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Ajan tavan mukaan opinnot jatkuivat Pariisissa. Kesäisin maalausmatkat suuntautuivat kotiseudulle ja Karjalan korpimaille. Perustettuaan perheen taiteilija rakensi Tuusulaan Halosenniemen ateljeekodin, jossa hän asui kuolemaansa asti.

Uransa alkuaikoina Halonen maalasi realistisia kansanelämän kuvauksia, malleina usein sukulaisia ja ystäviä. Vähitellen hän siirtyi tulkitsemaan suomalaista luontoa. Halonen tunnetaan erityisesti lumisten maisemien kuvaajana.  Kodin perintönä saatu herkkyys luonnonkauneudelle oli hänen taiteensa perusta läpi elämän.

Teokset on koottu pääosin pohjoissavolaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Yhteistyökumppaneina ovat Lapinlahden taidemuseo, Rautalammin museo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Tuusulan taidemuseo/Halosenniemi sekä Lapinlahden käsityökeskus AnnaQ, josta on lainattu Pekan serkkujen Eemil ja Kalle Halosen suunnittelemia tekstiilejä

Marja Pirilä. Carried by Light. 23.1.-25.4.2015

Valokuvataiteilija Marja Pirilän (s. 1957) retrospektiivinen näyttely "Carried by Light" on läpileikkaus hänen laajasta tuotannostaan, jonka keskiössä ovat valo ja siitä lumoutuminen. Näyttelyssä on teoksia kahdeksasta eri sarjasta liki 30 vuoden ajalta. Kokonaisuus rakentuu sekä valokuvista että kolmiulotteisista camera obscura -teoksista, jotka hän on toteuttanut yhdessä valokuvataiteilija Petri Nuutisen kanssa. Näyttely oli ensimmäisen kerran esillä viime kesänä TR1 Taidehallissa Tampereella ja Kuopion jälkeen se nähdään Rovaniemen taidemuseossa.

Marja Pirilän teoksissa arkinen maailma näyttäytyy odottamattomassa valossa. Camera obscura -tekniikkaan erikoistunut kuvaaja tallentaa hetkiä, joissa ulko- ja sisätilat lomittuvat toisiinsa. Camera obscurassa pimeys, hiljaisuus ja hitaus sysäävät tarkkailemaan maailmaa uudella tavalla, uusista näkökulmista: "Camera obscura on minulle menetelmä, jolla kartoitan elinympäristöjä ja mielenmaisemia, houkutan alitajuisia tunteita päivänvaloon. Tilan muuttuessa "pimeäksi huoneeksi" se loihtii esiin yhä uudestaan valokuvauksen ydintä ja taikaa. Silloin tunnen työskenteleväni kaikkein konkreettisimmin valon kanssa. Näyttelyni onkin lähinnä valoa ja ihmettelyä."

Pirilä valmistui vuonna 1986 sekä valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta että filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hänelle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2000. Pirilä on kansainvälisesti tunnettu valokuvataiteilija erityisesti camera obscura -teoksistaan, ja hänellä on ollut lukuisia näyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Pirilää ja hänen tässäkin näyttelyssä mukana olevaa sarjaa Interior/Exterior on viime aikoina esitelty kansainvälisillä uutisfoorumeilla:

http://edition.cnn.com/2015/01/04/world/cnnphotos-interior-exterior-camera-obscura/index.html

http://abcnews.go.com/Lifestyle/photos/camera-obscura-reflects-pictures-light-26858101/image-26858267

https://www.lensculture.com/articles/marja-pirila-interior-exterior-camera-obscura-dreams

Näyttelyyn liittyy taiteilijan retrospektiivinen valokuvakirja Carried by Light. Kirjan on kustantanut Musta Taide (suomi-englanti, 272 s), ja esseen siihen on kirjoittanut kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen, joka on myös läsnä lehdistötilaisuudessa ja näyttelyn avaajana.

Mahtavat menopelit 29.8.-7.3.2015

Mahtavat menopelit -näyttelyssä huristellaan moottoripyörillä, singahdetaan avaruuteen ja kuljetaan mielikuvitushärveleillä maailman ääriin. Värikkäät maalaukset, mielikuvitukselliset veistokset ja vauhdikas videotaide tempaisevat katsojat liikkeelle taiteen keinoin.

Koko perheelle suunnattu teemanäyttely on koottu taidemuseon omista kokoelmista. Esillä on mm. Jan-Erik Anderssonin grillikioskilaiva, Alvar Gullichsenin halailevat robotit, Jarmo Mäkilän linnunradan liftarit ja Marja Kolun aikamiespoika Teuvon polkupyörä. Aarno Salosmaan motoristit polttavat bensaa Suvivirren säestyksellä ja Maria Dunckerin kauhakuormaajat tekevät ranskanperunarakennelmia.

Jo Leonardo da Vinci rakenteli erilaisia kulkuvälineitä, erityisesti lentolaitteita, mutta varsinaisesti mekaaniset ja liikkuvat taideteokset alkoivat yleistyä 1900-luvun kuluessa. Tänä päivänä teknologia, tiede ja taide kohtaavat monen taiteilijan teoksissa. Jatkuvasti kehittyvät sähköiset ja digitaaliset tekniikat mahdollistavat yhä mielikuvituksellisempia keinoja tuottaa menoa ja meininkiä, pärinää ja pörinää…