Näyttelyarkisto 2014 Näyttelyarkisto 2014

Taiteilijan matkassa KOHTI NYKYPÄIVÄÄ 14.1.-23.8.2014

Kuopion taidemuseon perusnäyttely Taiteilijan matkassa on vallannut koko museon yläkerran ja täydentynyt teoksilla, jotka kuljettavat katsojat sotienjälkeisestä modernismista kohti nykypäivää. Mukana on paikallisesti ja kansallisesti maineikkaita taiteilijoita.

Sotien jälkeen taiteemme alkoi modernisoitua jälleenrakentamisen hengessä ja kansainväliset virtaukset heijastuivat myös suomalaistaiteilijoiden tyylipyrkimyksiin. 1950-lukua hallinnut jälkikubismi väistyi informalismin vapaamuotoisen ilmaisun tieltä; maalausten koko suureni ja muotokieli abstrahoitui myös kuvanveistossa. 1970-luvulla yhteiskuntakriittisyyden myötä realismi nosti jälleen päätään, kunnes taas seuraavalla vuosikymmenellä väri- ja tunnekylläisen maalaustaiteen aalto vyöryi taidekentälle Kuopiossakin.  Vuosituhannen loppua kohti tultaessa kuvataide alkoi näyttäytyä yhä monimuotoisempana. Erilaisten esineiden, kierrätys- ja luonnonmateriaalien käyttö tarjosi uusia ilmaisu- ja ajattelutapoja. Tänään taidelajien väliset rajat ovat hälvenneet ja taiteen kenttä on avarampi kuin koskaan.

Näyttelyssä vanhempaa kuopiolaista taiteilijapolvea edustavat Juha Järveläinen, Unto Heikkinen, Hannu Dahlström, Oka Karvonen ja Anja Hyttinen, heidän rinnallaan kansallisesti jo 60-luvulla tunnetut Ulla Rantanen sekä kuopiolaisten "vävypoika" Unto Koistinen. 1980-luvulla uransa aloittaneista ovat mukana mm. Pauno Pohjolainen, Seppo Väänänen, Risto Kolari, Mari Rantanen ja Kuutti Lavonen.  Esinekoosteita on Marja Kolulta ja Riitta Rönköltä. Kuvanveistäjiä eri vuosikymmeniltä edustavat Pekka Pitkänen, Irma Mattila sekä Taru Mäntynen, jonka ohella muita varkautelaisia taiteilijoita näyttelyssä ovat Allan Kuntsi, Väinö Rouvinen ja Meeri Torvinen. Vuonna 2010 yleisöäänestyksessä taidemuseon suosituimmaksi teokseksi valittua Antti Röngän teosta "Hyvä ote" pääsee taas ihailemaan.

Oman tilan näyttelyssä on saanut "Mestari K" oppilaineen:Pentti Kaskipuro on Suomen arvostetuimpia taidegraafikoita. Monet nykyisistä eturivin graafikoistamme tunnustavat hänet tärkeimmäksi opettajakseen, mm. Outi Heiskanen, Marjatta Nuoreva, Elina Luukanen, Esa Riippa ja Marjatta Hanhijoki.Taiteilijan matka

Värikäs räjähdys 28.2.-31.5.2014

Kuopion taidemuseon Värikäs räjähdys -näyttelyn suuret, voimakkain värein maalatut teokset hätkähdyttävät ilmaisuvoimallaan. Teokset ilmentävät 1980-luvun maalaustaiteen nousukautta. Taidekenttä monipuolistui räjähdysmäisesti. Performanssit, sähköinen taide ja monet muut uudet taiteen muodot tulivat tutuiksi suurelle yleisölle. Aiemmin jo kuolleeksi julistettu maalaustaide oli murroksessa.

Kuopioon 1980-luvulla asettuneet nuoret ja lahjakkaat taiteilijat nostivat kaupunkimme yhdeksi nykytaiteen keskukseksi Suomessa. Markku Kolehmaisen räväkät ja kantaaottavat, Pentti Meklinin mystisen eroottiset ja Pauno Pohjolaisen perinteisen suorakulmaisen maalauspinnan rikkovat teokset herättivät laajalti huomiota. Paikallisten taiteilijoiden omaleimaisuus ja radikaalius oli oma lukunsa länsimaalaisen maalaustaiteen uusekspressionismissa.

Maalaustaiteen murrosvaiheessa naistaiteilijoiden rooli oli keskeinen. Leena Luostarisen rehevä eksotiikka, Marika Mäkelän intensiivisyys ja Marjatta Tapiolan psykologinen ekspressionismi nostivat naiset taiteen eturintamaan. Saksalaiset Rainer Fetting ja Markus Lüperz, ruotsalainen Erland Cullberg ja tanskalainen Per Kirkeby edustavat näyttelyssä 1980-luvun värimaalauksen kansainvälisiä nimiä. Värikäs räjähdys on synteesi aikakauden paikallisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä maalaustaiteen uudistumisen ajasta.

Mielen alkemiaa - Matrix layer 12.6.-6.9.2014

Taiteilija Jaana Partasen yhdessä asiantuntijatiiminsä kanssa toteuttama Mielen alkemiaa  –näyttelytrilogia tutkii ihmismielen olemusta, tietoisuuden tasoja ja mahdollisuuksia. Trilogian toisessa osassa, Matrix layerissa, syvennytään unien salaisuuksiin ja tutkitaan nukkuvan mielen arvoituksia.

Uni on meille kaikille yhteistä. Vietämme lähes kolmasosan elämästämme unessa. Unessa sukellamme maailmaan, jossa todellisuuden rajat häviävät ja kaikki on mahdollista. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun nukumme? Miten mielemme työskentelee unessa ollessamme?

Partanen hyödyntää mediateoksissaan laajaa tutkimus- ja lähdeaineistoja, joita hän on yhdistänyt itselleen ominaiseen runolliseen ilmaisuun. Näyttely on ennenäkemätön tilakokemus, joka on toteutettu peliteollisuuden uusimpia tekniikoita hyödyntäen. Unenomainen, muunnettu ja lisätty todellisuus (mixed reality) rakentuu näyttelyvieraille virtuaalitodellisuuslasien avulla. Asettamalla Oculus-lasit silmilleen katsoja astuu maailmaan, jossa mielikuvitus ja unet ovat osa havaitsemaamme todellisuutta.

Jaana Partanen (s.1967) on monialainen taiteilija, jonka tuotannossa tieteen ja teknologian viimeiset saavutukset yhdistyvät. Hän valmistui vuonna 1997 Taideteollisesta korkeakoulusta valokuvauksen maisteriksi sivuaineenaan elokuvataide. Vuosina 1993–1994 hän opiskeli Barcelonassa

Universidad de Bellas Artes -yliopistossa. Kuopiossa asuva Partanen toimii taiteellisena johtajana arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio Partanen & Lamusuo Oy:ssä, joka vastasi muun muassa vuonna 2010 Sanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongin mediataideteoksista.

Taiteilijatoveruutta. 25.9.2014-6.1.2015

Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck & Maria Wiik

Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermarck ja Ada Thilén. Neljä persoonaa, neljä uraa ja neljä elämänkohtaloa. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eläneiden taiteilijatoverien välinen ystävyys kietoo heidän elämänpolkunsa toisiinsa.Näyttely on laaja ja ainutlaatuinen
kokonaisuus, jossa on nähtävänä lukuisia harvoin julkisesti esillä olleita teoksia.

Näyttely keskittyy taiteilijatoverien yhteisiin opiskeluvuosiin sekä matkoihin kotimaassa ja ulkomailla.Se avaa näkökulmia aikaan, jolloin taiteilijat opiskelivat, matkustivat ja työskentelivät yhdessä kotimaassa ja ulkomailla. Lähtökohtana on 1870-luvun Helsinki ja päätepisteenä 1930-luvun Tammisaari.

Helene Schjerfbeck (1862–1946) on näyttelyn taiteilijoista tunnetuin. Hän aloitti taideopinnot jo 11-vuotiaana ja herätti suuria toiveita historiateoksillaan, mutta kehittyi maalarina omaleimaiseen suuntaan. Hänen laaja tuotantonsa loisteliaine teoksineen paljastaa tinkimättömän taiteilijan, joka etsi ennakkoluulottomasti uusia ilmaisutyylejä.

Maria Wiik (1853–1928) oli lupaava taiteilija ja ryhmän naisista se, johon Helene Schjerfbeckiä tavallisesti verrattiin. Maria Wiik oli taidokas henkilökuvaaja. Hän maalasi myös paljon interiöörejä ja asetelmia. Aiheet olivat yksinkertaisia ja pienimuotoisia, keskeistä teoksissa oli niiden tunnelma.

Helena Westermarck (1857–1938) oli maalarina radikaali. Hänen luonnonmukaiset kuvauksensa palvelusväestä arkisissa askareissaan herättivät paheksuntaa. Westermarckin lupaava taiteilijanura katkesi varhain keuhkotuberku­loosiin ja kirjoittamisesta tuli vähitellen hänen päätyönsä.

Ada Thilén (1852–1933) on näyttelyn taiteilijoista tuntemattomin. Kuopiossa syntynyt Thilén oli ennen kaikkea maise­ma- ja henkilömaalari. Thilénin tuotantoa ei ole laajassa mittakaavassa nähty taiteilijan kuoleman jälkeen.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan Taidemuseon ja taidehistorian professori emerita Riitta Konttisen kanssa.