Näyttelyarkisto 2011 Näyttelyarkisto 2011

Pää pyörällä. Sarjakuvataidetta Pohjois-Savosta 14.10.2011-5.2.2012

Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kuopion taidemuseo haluaa tuoda esille pohjoissavolaisten sarjakuvataiteilijoiden tuotantoa. Pää pyörällä! -näyttelyn taiteilijat ovat Jyrki Heikkinen (Kuopio), Reijo Kärkkäinen (Kuopio), Jyrki Nissinen (s. Vieremä), Pentti Otsamo (Maaninka), Jope Pitkänen (Suonenjoki) ja Petteri Tikkanen (Iisalmi). Alueen sarjakuvataiteilijat ovat ansioituneita ja palkittuja tekijöitä. Heidän teoksiaan on nähty niin valtakunnallisissa kuin kansainvälisissä alan tapahtumissa.

Vuonna 2010 julkaistu sarjakuva-albumi Minna & miehet  (Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Asema Kustannus) on ollut näyttelyn lähtökohtana, mutta teema on laajentunut sisältämään tekijöiden muitakin sarjakuvaruutuja. Sarjakuvaoriginaalien lisäksi näyttelyssä on esillä mm. luonnoksia, kuvasuurennoksia ja sarjakuva-albumeita.

Uusia ajatuksia 14.10.2011-5.2.2012

Näyttely esittelee kuvataidetta nuoren polven taiteilijoilta. Kirsi Pitkänen (s. 1979) esiintyy uusin ajatuksin äskettäin Venäjän halki Japaniin tekemänsä näyttelymatkan innoittamana. Kantaaottavista teoksistaan tunnetulta Pitkäseltä nähdään installaatioita, valoteoksia ja performansseja.

Sami Korkiakoski(s. 1978) on hiljattain Kuopioon asettunut taidemaalari, joka ilmaisee omia tunnemaailmojaan ja olemassaoloaan suurissa ekspressiivisissä teoksissaan. Rehellisyys, leikki ja uuden etsiminen ovat Korkiakosken taiteen keskeisiä pyrkimyksiä.

Timo Vaittinen (s. 1976) on luonut aktiivista uraa monipuolisena taiteilijana, jonka videoita, maalauksia ja tilateoksia on nähty nykytaiteen foorumeilla Euroopassa, Aasiassa ja USA:ssa. Hänen taiteessaan on aineksia urbaanista populaarikulttuurista ja paranormaaleista ilmiöistä. Näyttelyssä on esillä Vaittisen videoteoksia.

Onnellinen aika. Tauno Gröndahl 100 vuotta 18.11.2011-5.2.2012

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta taiteilija Tauno Gröndahlin (1911-1970) syntymästä. Sen kunniaksi Kuopion taidemuseo esittelee taiteilijan keskeistä tuotantoa. Näyttely on valmistettu yhteistyössä Gröndahlin omaisten kanssa; esillä on kaupungin kokoelmateosten lisäksi maalauksia perheenjäseniltä ja ystäviltä. Lisäksi valokuvaaja Jukka Gröndahl on tehnyt isosetänsä tuotantoa laajemmin esittelevän sähköisen kuvaohjelman. Näyttelyn taustatyön ja tutkimuksen on tehnyt Varkauden taidemuseon intendentti Sinikka Miettinen. Näyttely nähdään myös Varkauden taidemuseossa.

Gröndahl oli vaikuttamassa monin tavoin kuopiolaisen kuvataide-elämän elpymiseen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Hän oli aloitteellinen Kuopion Taiteilijaseuran perustamisessa vuonna 1947, ja hän kuului myös Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan perustajiin vuonna 1958. Kuopion Piirustuskerho aloitti toimintansa Gröndahlin johdolla vuonna 1946, ja pian suositusta kerhosta tuli kansalaisopiston kuvataidepiiri, jossa Gröndahl toimi pitkään ainoana opettajana. Monelle lahjakkaalle se oli myös polku Kuvataideakatemiaan (mm. Raimo Utriainen, Juha Järveläinen, Unto Heikkinen, Anja Hyttinen, Risto Vilhunen).

Tauno Gröndahlin tuotantoon kuuluu runsaasti muotokuvia ja henkilöaiheita, Kuopion kaupunkinäkymiä, kukka-asetelmia, karikatyyrejä ja kuvituksia mm. Savon Sanomien ”nurkkasutkauksiin”. 1950-luvulla hän teki useita monumentaalimaalauksia, joissa aiheina olivat lapset veden partaalla ja luonnon helmassa.  Näistä tunnetuin on uuteen Niiralan lastentaloon (nyk. Niiralan päiväkoti) vuonna 1952 tilattu Onnellinen aika, jossa malleina oli omia ja sukulaisten lapsia. Myös yksityiskoteihin taiteilijalta tilattiin suuria ryhmämuotokuvia perheiden lapsista.

Näyttelyn nimenä Onnellinen aika viittaa sodanjälkeisten vuosien tulevaisuuden uskoon ja kaupungin voimakkaaseen kehittymiseen niin henkisen kuin aineellisen kulttuurin saralla.  Nämä pyrkimykset heijastuvat Tauno Gröndahlin taiteessa ja arvokkaassa elämäntyössä.

Lintumaalari Matti Karppanen 27.5.-6.11.2012

Matti Karppanen (1873-1953) kuuluu Kuopion Haminalahden tunnettuihin lintumaalareihin. Hän jatkoi von Wright -taiteilijaveljesten aloittamaa lintumaalausperinnettä. Karppanen tuli 1890-luvun alussa Kuhmosta Haminalahden Hoviin Ferdinand von Wrightin apulaiseksi ja oppilaaksi. Ferdinand lähetti lahjakkaan nuorukaisen Suomen taideyhdistyksen kouluun Helsinkiin, mutta koti-ikävä sai hänet palaamaan pian takaisin. Karppanen juurtui Haminalahteen, jossa hän teki yli puolivuosisataisen elämäntyönsä lintujen parissa.

Matti Karppanen oli tuottelias lintumaalari. Kuvat hahmottuivat luonnoksista ja tutkielmista, joita karttui valtavat määrät. Juuri ne ovat Karppasen tuotannon herkintä ja hienointa materiaalia, joka vakuuttaa taiteilijan syvällisestä suhteesta kuvattaviinsa. Karppanen maalasi linnut aina luonnollisessa koossa. Erityisen mielellään hän kuvasi petolintuja. Oppi-isältään Karppanen oli omaksunut luonnontieteellisen tarkan ja tunnollisen kuvaustavan. On sanottu, että Karppasen linnuissa tieteilijä voitti taiteilijan: linnun tunnistettavuus oli hänelle tärkeintä.                                                                                    

Karppanen ei tehnyt elämäntyötään pelkästään lintumaalarina, vaan hänet tunnettiin myös erinomaisena lintujen tuntijana, joka piti tarkkaa päiväkirjaa havainnoistaan, teki perusteellisia muistiinpanoja ja tutki lintujen yksityiskohtia höyhenen tarkkuudella. Hän avusti tiedemiehiä, ja erityisesti Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa hänellä oli pitkäaikainen yhteistyösuhde. Karppanen oli myös taitava ja kysytty lintujen täyttäjä. Lisäksi hän hoiti lintuja; kotkia ja pöllöjä hänellä oli elätteinä miltei aina. Erikoisharrastuksena Karppasella oli oman saaren rakentaminen. Saari tarjosi rauhallisen paikan tarkkailla vesilintuja ja syöttää kaloja.

Matti Karppanen oli persoonallisuus, joka vieläkin Kuopiossa hyvin muistetaan. Hän elää värikkäissä tarinoissa ja ennen kaikkea rakastetuissa lintumaalauksissaan.

Tuttuja ja outoja lintuja 27.5.-2.10.2011

Kesän ajan Kuopion taidemuseossa nähdään ja kuullaan perinteisten lintumaalausten ohella nykytaiteilijoiden esille nostamia tuttuja ja outoja lintuja. Milja Viidan palkittu videoinstallaatio Linnunlaulun kotiinpaluu valmistui Siemenpuu-säätiön rahoittamana kommentiksi tehometsätalouden eettisiin kysymyksiin; teoksessa kuullaan uhanalaisten lintujen ääntelyä suomalaisten ja afrikkalaisten koululaisten imitoimina. Afrikan värikäs luonto on läsnä niinikään taidemaalari Sirpa Miettisen lintumaalauksissa, joista ensimmäiset syntyivät Tansanian-matkan jälkeisessä mielenvireessä.

Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan kirjontatöiden aihepiiriin ilmaantuivat pari vuotta sitten linnut ja perhoset, joiden kautta taiteilija tallentaa suurien ja pienien asioiden muistoja. Anne Koskisen veistämät pikkulinnut näyttäytyvät ihmisen muokkaamassa ympäristössä tai ovat joutuneet autojen töytäisemiksi. Samaa aihetta jatkaa valokuvataiteilija Juha Metso, joka kertoo tarinoita lintujen traagisista kohtaamisista piittaamattomien ihmisten kanssa. Esillä on myös erityisesti lapsikatsojia ajatellen rakennettu Katri Suonion Lintusairaala.

Kuopion taidemuseo on toiminnassaan pitänyt esillä luontoon ja ympäristöön liittyviä teemoja. Lintuaiheista kokoelmataidetta on kertynyt runsaasti vuosien saatossa, parhaina esimerkkeinä lintuteemoistaan tunnetun Jussi Heikkilän teokset, joista viimeisin, Pieni lintukirjasto (Merikotka) saa ensiesiintymisensä näyttelyssä.

Waters - Vesiä - Amanzi 25.2.-15.5.2011

Vedestä olemme syntyneet, vettä tarvitsemme elääksemme, vesi erottaa ja yhdistää. Waters-näyttely kokoaa yhteen kolme taiteilijaa järvien keskeltä Suomesta ja kolme taiteilijaa valtamerien rannoilta Etelä-Afrikasta. Näyttelyn taiteilijat Jill Trappler ja Eunice Geustyn Kapkaupungista, Witty Nyide Durbanista, Kristiina Korpela ja Jaana Partanen Kuopiosta sekä Leena Mäki-Patola Varkaudesta ovat kaikki käsitelleet vesiteemaa jo aiemmassa tuotannossaan.

Näyttelyllään taiteilijat osallistuvat keskusteluun ilmastonmuutoksesta, jonka vaikutukset, myrskyt, tulvat, kuivuus, koskettavat kaikkia maailman ihmisiä. Yksi näyttelyn lähtökohdista on etelän ja pohjoisen kohtaaminen. Kapkaupungista alkunsa saanut Waters-projekti matkustaa etelästä mahdollisimman kauas pohjoiseen, suunnilleen samalla pituuspiirillä. Näyttelyryhmän ideana on tehdä ja esittää helposti kuljetettavaa taidetta, kuten videoita, grafiikkaa, valokuva- ja paperiteoksia sekä installaatioita käyttäen myös paikallisia materiaaleja, kuten vettä ja hiekkaa. Jokainen näyttely toteutetaan näyttelypaikan ehdoilla, ympäristön ominaispiirteet huomioiden.

WATERS oli ensi kertaa esillä Kapkaupungissa AVA-galleriassa keväällä 2010, sitten se nähtiin Durbanissa ja Johannesburgissa. Kuopion taidemuseo esittelee näyttelyn ensimmäisenä Suomessa. Kuopion jälkeen Waters rakennetaan vielä Helsinkiin ja Rovaniemelle.

Kannatko vettä? Näyttelyssä olevaan Kristiina Korpelan Ämpäri-installaatioon saa tuoda vanhoja sinkki- ja/tai emaliämpäreitä. Jos haluat ämpärisi takaisin, laita pohjaan nimesi ja yhteystietosi. Kiitos!

Kuopion taidemuseo esittelee samaan aikaan myös omien kokoelmien vesiaiheisia teoksia otsikolla Pisara meressä. Esillä on tulvivia ja virtaavia vesiä, merellisiä maisemia ja kylpijöitä. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Lauri Anttila, Kari Juutilainen, Aarne Jämsä, Petri Reinikainen ja Annu Vertanen. Lisäksi nähdään Santeri Tuorin videoteos Waterfall.