Näyttelyarkisto 2010 Näyttelyarkisto 2010

Pauno Pohjolainen 24.9.2010-13.2.2011

Pauno Pohjolainen (s.1949), kuopiolaisen kirvesmiehen poika, nousi valtakunnalliseen kuuluisuuteen voitettuaan Kuopion Musiikkikeskuksen taideteoskilpailun 1980-luvun puolivälissä. Jo tätä ennen hän oli herättänyt huomiota teoksilla, jotka liikkuivat maalaustaiteen ja veistotaiteen rajamaastossa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Kuopion taidemuseossa 1981, vuosi Taideakatemian koulusta valmistumisen jälkeen.

Pohjolainen huomattiin jo varhain taiteilijana, joka otti tehtäväkseen murtautua irti maalauksen perinteisestä muodosta, kriitikot puhuivat maalatuista veistoksista tai veistetyistä maalauksista. Nykyään Pohjolainen tunnetaan ennen muuta kuvanveistäjänä, jonka teoksille on leimallista taidokas kädenjälki ja materiaalien vuoropuhelu - lasikuitu varhaisissa töissä, sittemmin mm. hartsi, lehtikulta, väripigmentit sekä monipuolinen valikoima eri puulajeja. Taiteilija pitää itseään kuitenkin pohjimmiltaan maalarina, sillä kyse on teoksen hahmottamisesta eikä niinkään tekniikasta. Teoksilla pitää olla fasadi, paraatipuoli, ja ne onkin useimmiten tarkoitettu sijoitettavaksi joko seinälle tai seinää vasten.

Kuvan tekeminen on hengen ja materian kohtaamista. Uskonnollinen tematiikka on kulkenut Pohjolaisen teoksissa punaisena lankana kautta tuotannon, ja liittyy elimellisesti myös moniin monumentaaliteoksiin, joita löytyy useista Suomen kaupungeista, ja kaukaisimmillaan aina Australiasta saakka. Yksistään kotikaupungissa Kuopiossa sijaitsee kymmenkunta Pohjolaisen julkista taideteosta. Pauno Pohjolaiselle myönnettiin Ars Fennica –palkinto vuonna 1997 ja Pro Finlandia –mitali vuonna 2005.

Kuopion taidemuseossa on nähtävänä Pohjolaisen teoksia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Taiteilijakirjoja 24.9.2010.-13.2.2011

Taiteilijakirjoja - Artists' Books - Livres d'Artiste
Näyttelyssä esillä taiteilijakirjoja ja käsitetaidetta taidemuseon kokoelmista.

Kuvataiteen ja kirjallisuuden rajamaastoon sijoittuva taideteoslaji Taiteilijakirjat – Artists’ Books, Livres d’Artiste – nousi maailmalla esiin 1960-luvulla ennen muuta Fluxus-liikkeen ansiosta. Suomessa uranuurtajina olivat mm. Ismo Kajander ja J.O. Mallander. Taiteilijakirjat ovat taiteilijoiden viestejä, joskus visuaalisia, joskus käsitteellisiä, monesti hauskoja kompia tai pelejä, usein mieltä hämmentäviä ja arvoituksellisia, painotuotteita tai uniikkiteoksia. Taiteilijakirjat, myös seinille avattavat, voivat muotoutua kuvan ja sanan kauniiksi liitoksi, mutta ennen muuta ne ovat kirjoja, jotka eivät pyri olemaan kirjallisuutta, eikä niiden tarkoituksena ole esiintyä taiteesta kertovina kuvateoksina. Tiettävästi väljimmin taiteilijakirjan on määritellyt Marcel Duchamp sanomalla: ”Taiteilijakirja on sellainen, jonka taiteilija on tehnyt, tai sellainen jota taiteilija sanoo taiteilijakirjaksi.”

Kuopion taidemuseo esitteli taiteilijakirjoja viimeksi 15 vuotta sitten kirjastojen 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Museon taiteilijakirjakokoelma on nopeasti kasvanut vuosien saatossa. Nyt esillä oleva näyttely nostaa päivänvaloon monta pohjoissavolaista kuvataiteilijaa, joiden tuotannossa taiteilijakirjoilla on vankka sijansa, esimerkkeinä mainittakoon Jaakko Rönkkö, Jyrki Heikkinen ja Reijo Kärkkäinen. Näyttelyn keskeistä kuvastoa on myös Lauri Ahlgrenin litografia-salkku Jumala sylkee (1966), jonka runot ovat peräisin iisalmelaisen kirjailija Eino Säisän (1935-1988) kynästä.

Rakentajat, Taiteen talot ja tilat 4.6.-12.9.2010

Rakentaminen on ihmiselle luontaista toimintaa, eläinten tavoin ihmisellä on sisäänrakennettu tarve tehdä pesä ja hahmottaa sieltä käsin reviiriään suhteessa ympäröivään maailmaan. Rakentajat-teema on siis aina ajankohtainen, Kuopiossa erityisesti Saaristokaupungissa heinäkuussa avattavien asuntomessujen takia. Kuopion taidemuseon kesänäyttelyllä on omat yhtymäkohtansa asuntomessujen taidepainotteiseen tarjontaan. Taidemuseon kokoelmistakin löytyy runsaasti rakentajia, tiloja ja taloja, joista kooste nähdään kesän ajan kokoelmakerroksessa. Kokoelmista puhuttaessa on hyvä muistaa myös Kuopion museon portaikossa sijaitseva Juho Rissasen Rakentajat-fresko, joka täytti äskettäin 100 vuotta.

Kuopion taidemuseon Rakentajat-näyttelyssä nähdään rakentamisen ulottuvuuksia slummeista pilvenpiirtäjiin, urbaaneista betonipunkkereista yksilöllisiin taloratkaisuihin. Jan-Erik Andersson rakensi itselleen lehdenmuotoisen talon – ja väitteli samalla taiteen tohtoriksi. Andersson on myös tehnyt asuntomessualueelle Mäkihyppääjän talon, taideteoksen, jossa lapset voivat oikeasti leikkiä.

Mari Arvinen on rakentajien sukua. Hän visioi kaupunkirakentamista yleisinhimillisellä tasolla, korkeuksiin kohoavat rakennukset ovat arkipäivää jo kaikkialla maailmassa, Kuopiossakin. Antti Immonen teki vuonna 2004 Kuopion Valkeisen puistoon Rakentajain muistomerkin, mutta  Rakentajat-näyttelyyn hän sekä rakentaa että hajottaa – ja saa meidät muistamaan maailman katastrofialueiden tuhannet ihmiset, joiden asuinsijat ovat silmänräpäyksellisessä luonnonmullistuksessa hävinneet rauniokasoiksi, ja kaikki on taas alettava alusta. Niin Arvisen kuin Immosenkin teoksia on nähtävänä myös asuntomessualueella.

Petri Kaverman Kiinassa toteutettu panorama-kuvasarja vie meidät keskelle slummiasukkaiden arkielämää. Sarja, jonka kuvia on nähty sekä Kiinassa että Suomessa, on ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan esillä. Antti Pussisen ja Martta-Kaisa Virran installaatio Medicine City näyttää palasen Megalopolin kaltaista kaupunkikulissia, joka rakentuu käytetyistä lääkepakkauksista. Pienen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ovat näissä teoksissa korostetun minimaaliset. Medicine City on nähty aiemmin Tampereella Pirkanmaan triennaalissa sekä Berliiniläisessä galleriassa kuluneena keväänä.

Kytköksiä. Sahköä ilmassa 3 26.2.-23.5.2010

Huhtikuussa 2010 Kuopion taidemuseo täyttää 30 vuotta. Taidemuseo on esitellyt kokoelmia talven 2009-2010 aikana otsikolla Sähköä ilmassa. Nimi viittaa ajankohtaiseen energia- ja ilmastokeskusteluun, mutta myös kaupungissa meneillään olevaan muutosten ilmapiiriin, joka luo lisäpaineita taidemuseonkin toiminnalle. Sähköä ilmassa –näyttelysarjan päätös Kytköksiä kuroo yhteen teemoja Kuopion taidemuseon näyttelyhistoriasta samalla kun se esittelee kokoelmien keskeisiä aiheita. Näyttelyn punaisena lankana ja virran lähteenä toimivat monet viime aikojen taidehankinnoista sekä niiden kytkökset aiemmin hankittuihin tai lahjoituksina saatuihin teoksiin.

Kuopion taidemuseo on näyttely- ja kokoelmatoiminnassaan pitänyt näkyvästi esillä paitsi oman alueen kuvataidetta myös maisemaan ja luontoon liittyviä teemoja kansainvälisestikin huomatuilta tekijöiltä. Kytköksiä tarjoavat mm. Jan-Erik Anderssonin Duchamp dans la douche, taiteilijan lahjoittama veistosinstallaatio, joka oli esillä Mona Lisa muuttuu muuksi –näyttelyssä 1995. Saman näyttelyn satoa on myös Riitta Rönkön Mona Lisa ja minä. Jussi Heikkilän lintuaiheiset reliefit puolestaan nähtiin ensi kertaa taidemuseon Muukalaisia Paratiisissa –näyttelyssä 2005. Lintu- ja luontoteemaan liittyvät niinikään Kimmo Kaivannon Haukat metsän yllä, Riitta Päiväläisen Wind’s nest ja Riikka Viinikanojan Palanen linnunlaulua. Oman lisänsä kokoelmateosten tarjontaan tuo vuonna 2008 taidemuseoon talletettu Pekka Halosen nykytaiteen kokoelma, jonka teoksista esillä oleva Martti Aihan Tralalaa kytkeytyy pohjoismaisiin Experimental Environment –ympäristöprojekteihin. Viimeisin niistä nähtiin Kuopiossa kesällä 1995 otsikolla Kuopion tienoo.

Kytköksiä-näyttelyn kiteyttää Mari Arvisen Tilkkutäkki, jonka aiheesta taiteilija on sanonut: ”Fantasiaa, arkea, muistoja ja haaveita. Suurimmat pelot ja kauneimmat unet, jotka nivoutuvat toisiinsa muodostaen elämän laajuisen tarinan.”

Taivaskanavalla 26.2.-23.5.2010

Nykytaiteen ja ortodoksisen kirkkotaiteen vuoropuhelua

Näyttelyssä 2000-vuotinen ortodoksisen kirkon kuvaperinne kohtaa länsimaisen nykytaiteen kuvastoa samoista aihealueista, jolloin katsojalle avautuu erilaisia lähestymis- ja tulkintatapoja.

Kuopiossa sijaitseva Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on sulkenut ovensa peruskorjauksen vuoksi, ja osa sen kokoelmista on nyt jalkautunut esille Kuopion taidemuseoon.

Ortodoksisesta kirkkomuseosta esillä olevissa ikoneissa ja kirkollisissa tekstiileissä kuvataan pyhiä ihmisiä ja enkeleitä sekä pääsiäisen tapahtumia, Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvää symboliikkaa. Vanhimmat teokset ovat 1700-luvulta. Näiden rinnalle on Kuopion taidemuseon kokoelmista valikoitunut maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja installaatioita viime vuosikymmeniltä, mm. Jarmo Mäkilältä, Kuutti Lavoselta ja Hannu Väisäseltä.

Ortodoksisessa kirkkotaiteessa taideteokset ovat sakraaleja käyttöesineitä, joihin on kietoutunut oma symboliikkansa. Vuoropuhelu länsimaisen nykytaiteen kanssa tuo uutta näkökulmaa Raamatun kertomuksiin ja pyhimyslegendoihin, joista mm. postmoderni taidekäsitys ammensi 1980-luvulla.  Toisaalta ortodoksinen kirkkotaide on toiminut pontimena monelle nykytaiteilijalle, esimerkkeinä Pauno Pohjolainen, Ina Colliander ja Veikko Marttinen.

Näyttelyyn sisältyy myös havaintomateriaalia ikonimaalauksen välineistä ja tekovaiheista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään erityisopastuksia ja työpajatoimintaa. Lisäksi avoin työpaja omatoimiseen työskentelyyn koko näyttelyn ajan.