Näyttelyarkisto 2009 Näyttelyarkisto 2009

Kaamoksesta valoon. Sähköä ilmassa 2 17.11.2009-14.2.2010

Huhtikuussa 2010 Kuopion taidemuseo täyttää 30 vuotta. Taidemuseo ottaa varaslähdön juhlavuoteen esittelemällä kokoelmia uusin näkökulmin ja vaihtuvin teemoin talven 2009-2010 aikana. Näyttelyiden yhteinen otsikko Sähköä ilmassa viittaa valo- ja sääilmiöihin, mutta myös kaupungissa meneillään olevaan muutosten ilmapiiriin, joka luo lisäpaineita taidemuseon toiminnalle.

Kun sydäntalven pimeys ajaa ihmiset hakeutumaan lämpimiin ja valoisiin tiloihin, taidemuseo tuo omalta osaltaan lievitystä auringon puutteeseen levittämällä kuvataiteen valoa kuopiolaisten arkeen jo kolmattakymmenettä vuotta. Valohoitona synkimpään vuodenaikaan taidemuseo tarjoaa kokoelmista kootun kattauksen Kaamoksesta valoon. Samalla kun muistelemme valoisampia vuodenaikoja, ajatukset palaavat taidemuseon menneiden vuosikymmenten näyttelytoimintaan ja teoksiin, joilla kokoelmia on eri aikoina kartutettu.

Kaamoksesta valoon painottuu maalaustaiteeseen, ja esittelee tummanpuhuvien teosten rinnalla lämpimiä sävyjä mm. pohjoissavolaisilta 1980-luvun ekspressionisteilta. Mukana on myös valtakunnallisesti valovoimaisia taiteilijoita, joiden teoksia on nähty merkittävissä taiteen katselmuksissa eri puolilla maailmaa, esim. Outi Heiskasen Lyhty, Jaakko Niemelän Kellari, Mari Rantasen Move over, Annu Vertasen Clear Morning. Osa teoksista nähtiin jo Sähköä ilmassa –sarjan ensimmäisessä osassa, jolloin etualalle nousivat video- ja audioteokset sekä liikkuvat härvelit.

Näyttelyn yhteistyökumppani on Kuopion Energia Oy.

Lintukoto - Metsästä maailmalle 11.10.2009 saakka

Taidemuseon perusnäyttely Lintukoto esittelee museon omia kokoelmia noin sadan vuoden ajalta, keskeisenä teemana maisema ja luonto sekä ihmisen suhde ympäristöönsä. Vanhemman taiteen rinnalla esitellään nykytaiteen teoksia, jotka käyvät vuoropuhelua von Wright veljesten, Juho Rissasen ja muiden klassikoiden kanssa, ja muistuttavat siitä miten kaikkina aikoina taiteilijoita ovat askarruttaneet samat elämän peruskysymykset.

Sähköä ilmassa 28.8.-11.10.2009

Videoita ja vempaimia kokoelmista

Huhtikuussa 2010 Kuopion taidemuseo täyttää 30 vuotta. Taidemuseo ottaa varaslähdön juhlavuoteen ja esittelee kokoelmia uusin näkökulmin ja vaihtuvin teemoin talven 2009-2010 aikana. Näyttelyiden yhteinen otsikko Sähköä ilmassa viittaa elektroniikkaan ja sääilmiöihin, mutta myös niihin taloudellisiin paineisiin, joihin taidemuseo joutuu omalta osaltaan vastaamaan kireän taloustilanteen vallitessa.

Kuvataiteen ja teknologian kohtaaminen synnytti muutama vuosikymmen sitten mitä merkillisimpiä vempaimia ja vipstaakeja. Nykymaailmassa uuden teknologian helppous on saanut monet taiteilijat tekemään kokeiluja nimenomaan videotaiteen parissa. Näyttelyssä Sähköä ilmassa, Videoita ja vempaimia kokoelmista esitellään Kuopion taidemuseon kasvavaa videotaiteen kokoelmaa höystettynä mekaanisilla vempaimilla ja ääniteoksilla. Mukana on myös sähköistäviä näkyjä maalaustaiteen ja grafiikan puolelta. Näyttelyn anti painottuu pariin viime vuosikymmeneen, mutta mukana on muutama valovoimainen teos myös 1960-1980 -luvuilta. Esillä ovat mm. Antti Maasalon Tellus, Marja Kolun Äänikaappi, yleisön suosikki Reijo Kelan Videopäiväkirja sekä Aarno Salosmaan Air, jonka taidemuseo ehti lunastaa kokoelmiinsa juuri ennen taiteilijan kuolemaa tammikuussa 2008.

Facing China. Kasvokkain Kiinan kanssa 24.4.-16.8.2009

Kiinalaista nykytaidetta Fu Ruide -kokoelmasta

Fu Ruide –kokoelman kerääjän kiinnostus kiinalaiseen nykytaiteeseen heräsi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sattui näkemään galleriassa Fang Lijunin maalauksen. Teos kosketti häntä tunnetasolla, ja jokainen tätä seurannut taidehankinta on ollut puhtaasti tunneperäinen päätös. "Näen maalauksen jonakin paljon mittavampana kuin värien ja muotojen sekoituksena. Se on kurkistus taiteilijan sisäiseen minuuteen…" Taideteos puhuu tunteen kansainvälistä kieltä, joka ei tarvitse tulkkia tullakseen ymmärretyksi kaikkialla ihmisten keskuudessa.

Kiinan yhteiskunta oli elänyt eristäytyneenä muusta maailmasta vuosisatojen ajan, kunnes länsimaat pakottivat maan avautumaan 1800-1900-luvun vaihteessa. Tämä jakso tutustutti kiinalaiset länsimaiseen kulttuuriin ja klassiseen taiteeseen, jonka pohjalta puhemies Maon valtaan noustua sosialistisesta realismista tuli virallisesti hyväksytty ilmaisutapa kylmän sodan vuosikymmeninä. Kun Kiina 1970-luvun lopulla alkoi uudelleen solmia talous- ja kulttuurisuhteita länteen, tavallinen kansa havahtui huomaamaan sen valtavan eron, mikä vallitsi kiinalaisen arkitodellisuuden ja muun maailman välillä. Länsimaisen taiteen modernismi innoitti kiinalaistaiteilijoita, ja maassa käytiin parissa vuosikymmenessä läpi modernismin suuntauksia, joihin länsimaissa oli kulunut sata vuotta: impressionismista surrealismiin, abstraktista ekspressionismista poptaiteeseen. Näyttelyn taiteilijat elivät nuoruutensa kulttuurivallankumouksen ajan Kiinassa, opiskelivat 1970-ja 1980-luvuilla ja kokivat läheltä vuoden 1989 tapahtumat Tienanmenin aukiolla, kun panssarit tukahduttivat verisesti opiskelijoiden liikehdinnän.

Vuoden 1989 poliittiset tapahtumat toimivat eräänlaisena vedenjakajana Kiinan nykytaiteessa. Länsimaisten suuntausten ihannointi väistyi ja uudenlainen realismi astui tilalle, usein ironisoiden arjen banaliteetteja, realismi, joka katsoi toisaalta menneeseen traditioon, toisaalta tämän päivän elämänmenoon. Näyttelyssä nähdään paljon kasvoja, useimmat nauravia – kuitenkin muistojen ja kokemusten raskaan painon voi lukea hersyvän hymyn taustalta. Näyttelyssä ollaan kasvokkain paitsi väkirikkaan, eksoottisen Kiinan, myös ihmisyyden kanssa.

Näyttelyn taiteilijat Chen Qing Qing, Zhang Xiaogang, Fang Lijun, Liu Ye, Tang Zhigang, Wei Dong, Yang Shaobin, Yue Minjun ja Zhao Nengzhi ovat itse esillä valokuvissa, jotka saksalainen Christoph Fein otti vieraillessaan taiteilijoiden työhuoneilla lokakuussa 2007.

Kuopiolaisia kasvoja 13.2.-13.4.2009

Kuopiolaisen, Libanonissa syntyneen valokuvaaja ja taidemaalari Mardiros Sanoukianin (1929-1997) valokuvia 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta. Esillä on sarja henkilökuvia vanhoista kuopiolaisista sekä muutamia talvisia maisemakuvia.

Muistin ja materian välillä 13.2.-13.4.2009

Anne Tompuri, Annu Vertanen, Jan Kenneth Weckman

Kuopion taidemuseon vierailijoina nähdään kolme kuvataiteilijaa, joilla kullakin on omanlaisensa taiteellinen kaari, mutta yhdistävänä tekijänä kiinnostus kuvien avoimuuteen ja niiden merkitysten, luomisen ja lukemisen häilyvyyteen. He ovat saavuttaneet tukevan jalansijan niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin taide-elämässä huolimatta siitä, että kukin heistä toimii ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Lappeenrantalainen Anne Tompuri (s.1958) tunnetaan valon ja pimeän maalarina. Hänen maalauksensa luotaavat tunnemaailman syvyyksiä. Tompurin värimaailma on aina ollut niukka. Vielä reilu vuosikymmen sitten hän ilmaisi hiljaisuutta ja itseensä syventymistä hauraiden, sisäistyneiden naisfiguurien kautta. Viime vuosina hänen guassi- ja pigmenttimaalauksensa ovat olleet maisemanomaisia, tumman värin hallitsemia näkyjä, joissa valoisilla alueilla on ratkaiseva merkityksensä. Monumentaaliset teokset kasvavat henkilökohtaisesta muistamisesta universaaleiksi ajatusvirroiksi, joista päällimmäiseksi tunnelmaksi jää optimismi.

Annu Vertanen (s.1960), Imatralla asuva kuvataiteilija aloitti taidemaalarina 1980-luvulla, mutta löysi tiensä taidegrafiikkaan ja mediataiteeseen 1990-luvun lopulla. Puupiirroksen opinnot Kiotossa Japanissa eivät voineet olla vaikuttamatta myös taiteilijan tapaan hahmottaa tilaa. Hänen maalarijuurensa näkyvät edelleen graafisissa teoksissa, missä merkityksellisiä ovat väri ja värikerrokset. Taidegraafikkona hän korostaa käsityöläisyyttä, teokset ovat suurikokoisia, ne voivat vallata koko näyttelytilan toistaen kuva-aihetta tapetin tavoin. Vertasen työt ovat hitaita prosesseja, jotka muotoutuvat vaiheittain vuosien mittaan näyttelyiden rytmittäminä. Nonfiguratiivisen ilmaisun taustalla on havaitsemisen mutkikas problematiikka: katsomisen, tietämisen ja muistamisen keskinäinen yhteys.

Ruskossa, Turun lähellä asuva Jan Kenneth Weckman (s.1946) sekoittaa tarkoituksella piirtämisen ja maalaamisen traditioita. Maalaus toimii pohjana, sen päälle tai sisään sijoittuvat piirretyt alueet: abstraktit, usein mustavalkoiset kuviot ja viivasolukot, jotka näyttävät olevan jatkuvassa liikkeessä. Tämän kaksiulotteisen ärsykevirran taiteilija on nimennyt Dereniksi, itse keksityksi paikaksi. Derenin kautta hän havainnoi kuvan ja sanan, teorian ja intuition vuoropuhelua, joka haastaa myös katsojan. "Weckmanin aikakäsitys on kollaasi, Weckman on jo aikoja sitten muuttanut jatkuvan muutoksen taloon" (Altti Kuusamo 2000). Jan Kenneth Weckman valmistui kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2005.

Kyläjuhlat 13.2.-11.10.2009

Vanhan eurooppalaisen taiteen arkea ja pyhää

Kuopion taidemuseon kokoelmissa on useita kymmeniä klassisen taiteen teoksia, joita on syntynyt eri puolilla Eurooppaa, aina italialaisesta ja saksalaisesta renessanssista espanjalaisen Francisco Goyan grafiikanvedoksiin 1800-luvun alusta. Esillä on osa näistä teoksista, mm Wallter Wahlin talletuskokoelman maalauksia sekä graafisen taiteen mestareiden vedoksia Leonardo Da Vilhun säätiön kokoelmasta. Lisäksi nähdään taidehistoriallisia merkkkiteoksia Kuopion taidemuseon kokoelmaan kuuluvasta Rakel Ilona Toivolan testamenttilahjoituksesta.