Näyttelyarkisto 2008 Näyttelyarkisto 2008

EVVIVA! Ars Libera 50 vuotta 10.10.2008-1.2.2009

Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Libera perustettiin vuonna 1958. Sodanjälkeisten vuosikymmenten kuluessa järjestö kasvoi pienestä ydinjoukosta monikymmenpäiseksi järjestöksi, jolla on ollut keskeinen merkitys kuvataiteilijoiden ammatillisen toiminnan vakiinnuttamisessa Kuopiossa ja sen ympäristössä.

Vaikka provinssitaiteilijoiden ääni kantautuu heikosti pääkaupunkiseudulle, löydettiin itäsuomalainen taide Tutka-ryhmän ansiosta 1970-luvulla. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa Ars Liberan piirissä syntynyt voimakas maalauksellinen suuntaus murtautui valtakunnalliseen tietoisuuteen, ja Kuopio nousi erääksi maamme kuvataiteen keskuksista. Taloudellinen nousukausi siivitti taiteilijat oman gallerian ja taidelainaamon perustajiksi, eikä vireytynyt toiminta uuvahtanut edes tilojen menetykseen 90-luvun puolivälissä.

Ars Libera on yhä uudelleen pystynyt vastaamaan ajan haasteisiin, nuorentumaan ja pesemään kasvonsa, vaikka järjestönä se on keski-ikäinen. Osoituksena uusiutumiskyvystä sekä nuoren ja keskipolven taiteilijoiden tiiviistä yhteistyöstä Kuopion taidemuseoon on kuvataiteilija Kari Juutilaisen kokoamana pystytetty Ars Liberan juhlanäyttely EVVIVA!, eläköönhuuto taiteelle. EVVIVA! –näyttelyssä nähdään tuoreita teoksia, maalauksia ja piirustuksia, veistoksia ja tilateoksia, valokuvia, videoita, performanssia ja sarjakuvaa 16 kuvataiteilijalta, jotka ovat: Jouni Airaksinen, Mari Arvinen, Jyrki Heikkinen, Antti Immonen, Timo Kokko, Ulla-Mari Lindström, Pentti Meklin, Kirsi Pitkänen, Pauno Pohjolainen, Jaakko Rönkkö, Riitta Rönkkö, Antti Rönkä, Tuija Suutari, Mikko Valtonen ja Johanna Väisänen.

Kirsi Pitkäsen perfomanssit
KAK Kulturelli arvokuljetus taidemuseolle EVVIVA!-näyttelyyn
Lähdöt lauantaisin (ei 6.12.) klo 12 alkaen Puijonkadulta Anttilan edestä

Taidemuseon yläkerta tarjoaa katsauksen menneiden vuosikymmenten arsliberalaisten teoksiin teemalla Savon modernisteja.

SAVON MODERNISTEJA 10.10.2008-1.2.2009

Kuopion Kuvataiteilijat, paremmin tunnettu nimellä Ars Libera (vapaa taide), syntyi Kuopion Taiteilijaseuran kuvataidejäsenistä 27.4.1958. Uusi järjestö kirjasi tavoitteikseen taiteilijoiden työskentelyolojen parantamisen, näyttelytoiminnan tehostamisen ja ammattitaidon kehittämisen. Hotelli Jousimiehessä järjestettyyn perustamiskokoukseen osallistuivat mm. Tauno Gröndahl, Unto Heikkinen, Juha Järveläinen, Oka Karvonen, Saila Niskanen ja Veijo Tuomainen, joiden kaikkien teoksia on esillä näyttelyssä.

Näyttelyn teokset ovat sotienjälkeisiltä vuosikymmeniltä, painottuen 1950-ja 1960-lukuihin, ne ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta Kuopion taidemuseon omista kokoelmista. Teokset osoittavat, miten Pohjois-Savossakin seurattiin tiiviisti modernistisia pyrkimyksiä, sillä Ars Liberan keskeisistä taiteilijoista monet saivat ammattikoulutuksensa Helsingissä, missä nähtiin uutta taidetta kansainvälisissä näyttelyissä, näistä mainittakoon Ateneumin taidemuseon ensimmäinen ARS-näyttely vuonna 1961. Se toi informalismin Suomeen – Kuopiossa paras esimerkki suuntauksesta löytyy teatterin lämpiöstä: Lauri Ahlgrenin seinämaalaus.

Kuopiolaisista taiteilijoista lähimmäksi informalismia pääsi Anja Hyttinen, joskin esittävillä aiheilla. Konkretismi, joka leimasi vahvasti sotienjälkeistä suomalaista taidetta, ei sellaisenaan tullut Savoon, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan kuvapinnan rakenteellinen käsittely jälkikubistiseen tyyliin oli yleistä varsinkin julkisen taiteen teoksissa. Nonfiguratiivista taidetta teki 1960-luvulla systemaattisimmin Saila Niskanen, joka oli lähestynyt aiheitaan alun perin kubistisen muodonkäsittelyn pohjalta. Poptaiteen ja uusrealismin nimissä tehtiin paljonkin kokeiluja, ehkä rohkeimmin Risto Vilhunen, joka tavoitteli töillään myös optista illuusiota. Paikallisessa lehdistössä lanseerattiin 1960-luvulla nimitys Savon surrealistit, ja tällä tarkoitettiin Eino Seppästä, Kullervo Ruotsalaista ja Matti Waskilampea, viimemainitun grafiikanlehtiä on esillä näyttelyssä. Raimo Utriainen puolestaan siirtyi 1970-luvulla tekemään kineettisiä konstruktioita, joista löytyy useita esimerkkejä Kuopion julkisessa taiteessa.

Vielä 1970-luvulle tultaessa ei Kuopion kaltaisessa provinssikaupungissa elänyt pelkällä taiteen tekemisellä, tarvittiin myös "siviiliammatti" hengenpitimiksi. Meidän aikamme tietoyhteiskunnasta käsin saattaa olla myös vaikea ymmärtää, ettei suuren maailman taidetapahtumien seuraaminen ollut yksinkertaista pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaikka kontaktit muiden kaupunkien taiteilijoihin lisääntyivät vaihto- ja vierailunäyttelyiden ansiosta, paikallisen taide-elämän ulkopuolelta tulevat vaikutteet olivat työn takana. Opintomatkoja tehtiin tuskin lainkaan, eikä alan kirjallisuuttakaan vielä ollut saatavilla. Sitä merkittävämpinä esittäytyvät savolaistaiteilijoiden modernistiset kokeilut, ja kokoelmahankintoina ne osoittavat Kuopion taiteenostolautakunnalta näkemyksellisyyttä ja hyvää makua.

OHO - Nykytaidetta Pekka Halosen kokoelmasta 6.6.-28.9.2008

Suomalainen kuvataide koki 1980-luvulla voimakkaan murroksen kun nuori, kansainvälisyydestä tietoinen taiteilijasukupolvi murtautui esiin. Uudet taiteen muodot, maataide, käsitetaide, installaatiot, performanssit, videot tulivat suurelle yleisölle tutuksi, ja maalaus, jo kertaalleen kuolleeksi julistettu, nousi arvoon arvaamattomaan. Myös Kuopio nousi erääksi maamme nykytaiteen keskuksista. Nuoret lahjakkaat kuvataiteilijat palasivat opintojensa parista kotikaupunkiin mukanaan uudet kansainväliset vaikutteet. Vuosikymmenen alussa avattiin Kuopion taidemuseo.

Näihin aikoihin teki ensimmäiset taidehankintansa Kuopiosta maailmalle lähtenyt taiteenkerääjä Pekka Halonen, jonka taidekokoelma on vuosien saatossa saavuttanut kansainväliset mittapuut. Teoksia on kotimaisten tunnettujen tekijöiden ohella eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta kuvataiteilijoilta, sekä erikoisuutena venäläistä perestroika-aiheista avantgardismia. Kokoelman taiteilijoista mainittakoon Rainer Fetting, Erland Cullberg, Per Kirkeby, Julian Schnabel, Robert Rauschenberg, Vadim Zaharov ja Sergei Mironenko, sekä suomalaisista mm. Hannu Väisänen, Leena Luostarinen, Martti Aiha, Cris af Enehielm, Kalervo Palsa, Silja Rantanen ja Pauno Pohjolainen.

Kokoelman 150 teosta on talletettu Kuopion taidemuseoon ja siitä kolmannes on esillä taidemuseon kesänäyttelyssä 2008. Mielenkiintoinen ja haastava kokoelma dokumentoi osaltaan kotimaisen kuvataiteen ja taide-elämän kehitystä ja kansainvälistymistä. Teokset tuovat tärkeän lisän Kuopion taidemuseon kokoelmiin. Teosten avulla voidaan kytkeä kuopiolaista nykytaidetta, myös nk. "Kuopion koulun" taideteoksia oikeisiin yhteyksiinsä, asettamalla se samanaikaisen ja samanhenkisen taiteen rinnalle.

KUKKA - Ars Liberan taiteilijoita 1.3.-25.5.2008

Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Libera 50 –juhlavuoden aloittava teemanäyttely esittelee 11 taiteilijan kukka-aiheisia teoksia. Näyttelyn taiteilijat ovat: Jouni Airaksinen, Mari Arvinen, Antti Immonen, Kari Juutilainen, Kristiina Korpela, Jaana Partanen, Kirsi Pitkänen, Jaakko Rönkkö, Riitta Rönkkö, Tuija Suutari ja Kaisa Törmänen.

Näyttelyn valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2005, jolloin teemanäyttely oli avoinna kaikille seuran jäsenille. Teemaksi valittiin kukka- ja kasviaiheet niiden taidehistoriallisen merkityksen ja toisaalta ajankohtaisuuden vuoksi. Näyttelyyn haluttiin monenlaisia tulkintoja aiheesta. Näyttelykirjasessa taiteilijat esittävät kukin oman puheenvuoronsa kukka-teemasta. Kukkia nähdään installaatioina, videoteoksina, puusta, langasta ja muovistakin valmistettuina, myös kukkatauluja on esillä, ei kuitenkaan aivan perinteiseen tyylin tehtyinä.

"Nupullaan oleva, aukeava, täydessä hehkussa loistava, lakastuva, kuoleva, hedelmää tuottava kukka on kattava vertaus ihmisen olemassaololle" Jaakko Rönkkö

Ars Liberan kukkia täydentää taidemuseon kokoelmista poimittu värikylläinen luontoa ja kasvullisuutta ylistävä näyttely Puutarha, jonka näyttelyaikaa jatkettu 28.9.2008 saakka.

PUUTARHA 1.3.-28.9.2008

Taidemuseon kokoelmista poimittu värikylläinen luontoa ja kasvullisuutta ylistävä näyttely (huom! näyttelyaikaa jatkettu)

Puutarha-näyttelyn elävöittämismateriaalia on koottu liikuteltavaan kaappiin, josta löytyy eri kasvien tuoksuja ja siemeniä purkeissa sekä myös maisteltavaa. Voit ottaa kaapin mukaan näyttelykierrokselle tai koota haluamiasi purkkeja koriin. Kysy asiakaspalvelusta!

SATUA JA TOTTA - Lastenkirjakuvituksia 1.12.2007-17.2.2008

Satua ja totta -näyttely on matka satujen maailmaan, jossa kaikki on mahdollista: talot lentävät ja eläimet juttelevat. Esillä on lähes 200 alkuperäiskuvitusta usealta tunnetulta taiteilijalta. Mukana seikkailevat niin rakastetut Tove Janssonin hahmot kuin Aino Havukaisen ja Sami Toivosen hilpeä parivaljakko Tatu ja Patu.

Alexander Reichsteinin suunnittelema elämyksellinen näyttelyarkkitehtuuri ottaa huomioon kaikkein pienimmätkin näyttelyvieraat. Jako metsään, mereen, maaseutuun sekä kaupunkiin luo näyttelylle rakenteen, jota kangas- ja pleksisuurennoksista muodostuvat somiste-elementit tukevat. Tunnelmat vaihtelevat heleästä mystiseen ja linnunlaulusta kaupungin hälinään.

Näyttely kertoo kuvitustekniikoiden kehittymisestä ja kuvitusten aseman muuttumisesta tekstin rinnalla. 1960- ja 1970-lukujen kuvitustaidetta hallitsivat kirkkaat värit ja selkeät muodot. 1980-luvulla värimaailma pehmeni ja muuttui vivahteikkaammaksi. Suomalaisen sadun perinteisen myyttisen metsämiljöön rinnalle ovat nousseet kaupunkiympäristöön ja urbaaniin arkeen sijoittuvat tapahtumat.

Satua ja totta -näyttely tarjoaa oivan tilaisuuden elämykselliseen museovierailuun. Näyttelyssä on runsaasti satukirjoja, joita voi lukea yksin tai yhdessä.

KAHDEN RAKELIN KOKOELMAT 8.11.2007-17.2.2008

Kuopion taidemuseon ja Varkauden taidemuseon kokoelmiin kuuluu useita kymmeniä merkkiteoksia, jotka ovat peräisin suurlähettiläs Urho Toivolan (1890-1960) perheen kokoelmista. Vuonna 1952 Varkauden taidemuseon sai haltuunsa Toivolan ensimmäisen vaimon Rakel Kansanen-Toivolan (1888-1949) testamenttaamat teokset, 14 maalausta 1900-luvun alun huomattavilta kotimaisilta taiteilijoita, mukana mm. Tyko Sallisen, Anton Lindforssin, Wäinö Aaltosen ja Helene Schjerfbeckin teoksia. Kokoelmaa on sittemmin täydennetty, ja siihen kuuluu nykyään 69 teosta.

Kuopion taidemuseo sai puolestaan Urho Toivolan lesken, nuoremman Rakel Toivolan (1924-1990) testamenttisäädöksellä 29 teosta, mukana kotimaisten taiteilijoiden teoksia sekä vanhojen ulkomaisten mestarien teoksia, joita diplomaattiperhe oli hankkinut sijoituspaikoissaan Keski-Euroopassa ja Amerikassa. Kokoelman huomattavimmista nimistä mainittakoon Michály Munkácsy, Roeland Savery, Eduard Manet'n merkitsemä muotokuva sekä Bonifazio Veronesen työhuoneesta valmistunut Madonna 1500-luvun alkupuolelta.

Kooste Kuopion ja Varkauden kokoelmista nähtiin Varkauden taidemuseossa kesällä 2006. Kahden Rakelin kokoelmien helmet nähdään nyt uudenlaisena kokoonpanona Kuopion taidemuseossa. Näyttelyyn liittyy kuvaohjelma, joka tuo lisävalaistusta taiteenkeräilijäperheen historiaan ja kokoelmateoksiin.