Näyttelyarkisto 2005 Näyttelyarkisto 2005

MARI RANTANEN: MAALAUKSIA 2.12.2005-12.2.2006

Mari Rantanen on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoitamme. Espoossa 1956 syntynyt kuvataiteilija opiskeli Suomen Taideakatemian koulun jälkeen New Yorkissa Pratt Instituutissa 1980-luvun alussa. Kymmeniä näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla esitellyt Rantanen oli vuoden nuori taiteilija 1989 ja vuonna 1997 hän sai Maire Gullichsenin kunniapalkinnon. Taiteilija asui New Yorkissa kymmenen vuotta, kunnes vuodesta 1996 hän on toiminut Ruotsissa Tukholman Kuninkaallisen taideakatemian professorina.

Kuopion taidemuseon näyttelyssä nähtävät maalaukset ovat syntyneet Ruotsin vuosien aikana. Niiden tematiikka on kuitenkin kansainvälisempi: maailman suurkaupunkien metrokartat, ostoskeskukset, basaarien värikkäät kankaat, rakennusten ornamentiikka ja pohjapiirrokset voisivat olla yhtä hyvin peräisin New Yorkista, Lontoosta, Tokiosta tai Bombaysta. Keskeinen osa näyttelyä on kahdeksan maalauksen sarja The Unbearable Lightness of Being (= Olemisen sietämätön keveys), joka syntyi Intian-matkan inspiroimana vuonna 2004. Göteborgin taidemuseo hankki koko sarjan kokoelmiinsa, kun Mari Rantasen näyttely Svenska bilder oli esillä Ruotsissa Millesgårdenissa. Suomessa näyttely on ollut esillä Kuopion lisäksi vain Torniossa Aineen taidemuseossa.

Kirkkaat, värikylläiset maalaukset kutsuvat luokseen, ne kykenevät kaksiulotteisuudessaankin ikään kuin imaisemaan katsojan sisäänsä, alkutalven synkeydestä lämpimään valokylpyyn.

KUVIA SUOMALAISESTA KAUPUNGISTA - SATA VUOTTA KAUPUNKIELÄMÄÄ 16.9.-20.11.2005.

Kuvia suomalaisesta kaupungista esittelee urbaanin elämänmenon koko kirjon: hauskaa yhdessäoloa, tapahtumia, liikettä ja vauhtia, mutta myös syrjäytymistä, ahdistusta ja yksinäisyyttä, jota kasvoton ihmispaljous syventää. Vielä 1900-luvun alussa Suomi oli harvaan asuttu, ja sen taajamat vaatimattomia. Sanalla kaupunki oli kiehtova ja samalla vaarallinen kaiku: se nähtiin usein paheiden ja synnin pesänä. Meidän päivinämme urbaani elämä on kaikkien ulottuvilla, suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa ainakin osan elämästään.

Näyttely kertoo siitä, miten kuvataiteilijat ovat omalla kohdallaan kokeneet kaupungin, millaisia paikkoja ja tapahtumia siellä kohtaa, millaisia elämänkohtaloita kaupunkielämä pitää sisällään. Esillä on teoksia etupäässä Kuopion taidemuseon kokoelmista, täydennettynä Oulun taidemuseon ja Kiasman kokoelmien taideteoksilla.

Näyttelyyn liittyy www-sivusto Monta kertaa kaupunkiin – Kuvia suomalaisesta kaupungista, joka houkuttelee tutustumaan kaupunkielämän moniin puoliin niin taidehistorian, tunnereitistön kuin vapaan sanahaun vietävänä. Valtion taidemuseo käynnisti kolme vuotta sitten valtakunnallisen digitointi- ja sisältötuotantohankkeen, jonka tuloksena tallennettiin yli 4000 aiheeseen liittyvää taideteosta, satoja dokumenttivalokuvia ja urbaaneja tekstejä. Sivuille pääsee Kuopion taidemuseon sivuilta.

MUUKALAISIA PARATIISISSA - Jussi Heikkilä, Jarmo Mäkilä, Sinikka Tuominen 22.4.-4.9.2005.

Uusitun Kuopion taidemuseon avajaisnäyttelyyn on kutsuttu kolme tunnettua suomalaista kuvataiteilijaa. Jussi Heikkilän, Jarmo Mäkilän ja Sinikka Tuomisen yhteinen näyttely on saanut nimen Muukalaisia Paratiisissa. Näyttelyyn liittyy myös julkaisu, jonka tekstin on kirjoittanut taidearvostelija ja kuraattori Timo Valjakka.

Jussi Heikkilä tunnetaan luontoa ja ympäristöä kommentoivista filosofisista teoksista, jotka ovat omalla tavallaan sukua kuopiolaisten von Wright-veljesten lintutaiteelle. Näyttelyssä on Heikkilälle tyypillisten esinekoosteiden lisäksi myös informaatioteknologiaa soveltava videoteos SAAPUVAT – LÄHTEVÄT, joka lentokenttien tapaan kertoo lintujen liikkeistä.
Jarmo Mäkilän teoksissa on rinnakkain arjen kuvastoa ja viittauksia taidehistoriaan. Hänen värikkäissä maalauksissaan matkataan tutusta lähiympäristöstä avaruuteen, josta esimerkkinä näyttelyn teos Linnunradan liftareita. Suomalaista lähimenneisyyttä kommentoi puolestaan teos Komisario Palmu ja taistelevien metsojen arvoitus.

Sinikka Tuomisen maalauksissa tärkeintä on siveltimen jälki, värit ja muodot, värien synnyttämät vaikutelmat valosta ja varjosta. Vaikka teokset voi ensisijaisesti nähdä abstrakteina maalauksina, on niissä ja osittain myös teosten nimissä viitteitä maisemaan ja luontoon, kasveihin ja vaikkapa vedenalaiseen elämään.